Kolmasti kuopattu

Urho Kekkosen mahtivuodet, yksinvaltiuden aika ja tie politiikan huipulle esitetään nykyään kohtalonomaisena. Totuus oli kaikkea muuta. Urho Kekkosesta (1900-1986) tuli presidentti monien sattumien ja käänteiden kautta. Historian kulku näyttää vääjäämättömältä - ainoastaan jälkikäteen katsottuna. Sodan aikana Kekkonen tuki hallituksen sotaponnistuksia. Kun hän profiloitui rauhanopposition kärkihahmoksi, hänet jätettiin syrjään valtakunnanpolitiikasta. Kekkonen asetettiin matkustuskieltoon, valtiollisen poliisin valvontaan ja häntä pidettiin jo poliittisena ruumiina. Sanomalehdistö ei ollut Kekkosen takana - päinvastoin se oli häntä vastaan usein lähes yhdessä rintamassa. Kekkosta löivät vieraat mutta yhtä lailla myös omat. Kirja kertoo hurjan kamppailun, miten Kekkosen poliittinen ura ehdittiin kuopata jo kolme kertaa, mutta hän nousi alhostaan ja kipusi tasavallan kärkipaikalle. Professori Juhani Suomi on maamme tärkeimpiä historiantutkijoita. Teoksissaan hän on tarkastellut