Mistä on kysymys?

Raamattu kuhisee ihmeitä: Egyptin vitsaukset, profeettojen hämmästyttävät teot ja Jeesuksen tunnusteot. Lukuisat merkit seurasivat ensimmäisiä kristittyjä. Raamatussa Jumala puhuu ihmisille. Raamatun tapahtumat voivat herättää meissä suuria toiveita: Jumala puuttuu yliluonnollisesti minunkin elämääni. Hän puhuu minulle suoraan, saan ilmestyksiä, viisauden tai tiedon sanoja sekä profetioita. Kyseiset ilmiöt ovat luonteenomaisia kristinuskon karismaattiselle siivelle, joka kasvaa maailmalla nopeimmin. Siellä usko vaikuttaa elävältä. Jumala toimii näkyvästi, selkeästi ja voimallisesti. Ylistys pursuaa tunteita. Tällainen kristillisyys kiehtoo, houkuttaa ja koukuttaa. Toisaalta vierestä katsovassa voi syntyä epävarmuutta: mikä minussa on vikana, jos en näe tai kuule mitään? Mikä synti tai epäusko estää ihmeitä tapahtumasta kohdallani? Kapinoinko Jumalaa vastaan, jos ohitan ajassa liikkuvat profetiat? Menetänkö jotain oleellista, kun karismaattiset ilmiöt puuttuvat uskonelämästäni?