Sata kirjettä kuolleelle äidille

Omaelämäkerrallinen ja lämmin kertomus äidin menetyksestä, surusta ja eloonjäämisestä lahjana sekä kirouksena. "Ajattelemme kuolemaa loppuna, mutta se on myös alku." Meiju Niskalan kiitetyn romaanin päähenkilölle muistisairaan äidin kuolema on lähtölaukaus: se on starttipistooli, jonka pamaus sysää hänet matkalle omaan ja äitinsä menneisyyteen sekä äidin poissaolon määrittämään tulevaisuuteen – masennukseen ja ahdistukseen, mutta ehkä myös rauhaan ja iloon. Sata kirjettä kuolleelle äidille on romaani siitä, kuinka oppia kuolemaan. Ja kuinka menetyksiä seuraavasta kaaoksesta selviää, kun jäljellä on pärjäämisen perintö. Romaani kertoo myös äidin ja tyttären rakkaudesta, joka ei toisen poistumiseen lopu. "Minä en kyllä osaa olla kertomatta sinulle näitä kuulumisiani täältä. Minä en kyllä osaa päästää sinua kuolleiden maailmaan noin vain. Minä en halua suojella kuollutta elämältä." Meiju Niskala (s. 1978) on Suomi-palkittu esitystaiteilija ja kirjailija. Niskalan julkisiin tiloihin