Pakeneeko Lappi, sakeneeko lanta

Vuonna 2013 eräs porotilan emäntä Käsivarren Kultimassa pohdiskeli lapinkylänsä tulevaisuuden näkymiä seuraavasti: "Näyttää, kuule, olevan aika hiljasta. Mie pölökhään pahoin, eihän täällä ole enhään monta vanahempaa ihmistä. Ja nuoria ei tänne näytä enhään tulevan. Kyllä net niin ku käväsevät lomalla, mutta ei sen kummempaa. Enhään kolome nuorta, että pahalta näyttää. Tämä tullee niin ku turistivaltakunta, kämppäläisiä on tuolla joen toisella puolen." Minkälaisten vaiheiden kautta tällaisiin lohduttomiin näkymiin on päädytty? Tapahtuuko edelleen niin, että vanha hokema, Lappi pakenee ja lanta sakenee, toteutuu, jos suomalaisuus leviää yhä enemmän Lapin perukoille? Tämä kirja kertoo ensin tarinan Kultiman kylän synnystä vuonna 1851, ja sitten siitä, miten kyläyhteisö ja sen elämä ovat kokeneet nykypäivään tultaessa sarjan kulttuurisia, taloudellisia ja etnisiä kehitysvaiheita, jotta on selviydytty Lapin erämaan ankarissa luonnonolosuhteissa. Tarina ei koske pelkästään Kultiman