Sukupolvemme suuret tarinat

Kirjan kirjoittajat ovat syntyneet pääasiassa 1950-luvulla ja heitä voitaneen näin pitää sota-ajan viimeisenä tai rauhan ajan ensimmäisenä sukupolvena. Oppikoulujen leviämisen myötä nuoret eri puolilta maata ja erilaisista olosuhteista pääsivät opintielle ja osalliseksi sosiaalisesta noususta. Kirjoittajat arvioivat etäisyyden olevan nyt riittävän kertoakseen niistä suurista murroksista, joissa mukana oleminen on heidän keskeisia sukupolvikokemuksiaan. Perusta yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle luotiin 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alkupuolen ylipolitisoituneina vuosina, jolloin ideologiat ottivat välillä rajustikin mittaa toisistaan. Mutta yhteiskuntaa leimasi eteen päin menemisen henki. Esko Aho toteaakin teoksen päättävässä yhteenvedossaan: Taisimme syntyä kreivin aikaan! Neuvostoliiton ja koko sosialistisen järjestelmän romahdus, Suomen matka periferiasta Euroopan ytimeen, ympäristöasioiden nousu, naisten aseman vahvistuminen ja työelämän muutokset, energiavallankumous ja